abc logo.png
 

ABC on verkostolaisen käsikirja. Sen tarkoituksena on auttaa sinua syvempään opetuslapseuteen ja hengelliseen kasvuun. ABC:stä löydät periaatteet, joiden varaan Verkoston työ rakentuu.

Ole rohkeasti yhteydessä työntekijöihin! Toivomme sinun löytävän paikkasi sekä pienryhmässä että muutenkin Verkostossa.

Tervetuloa Verkostoon!

Onnittelut! Olet löytänyt tiesi Verkostoon. Se on voinut tapahtua jo kauan aikaa sitten tai vasta äskettäin. Haluamme tarjota sinulle seurakunta­yhteyden. Raamatun mukaan seurakunta on Kristuksen ruumis maan päällä. Vaikea käsite, mutta silti hieno. Verkoston mission mukaisesti Jumalan rakkauden sytyttäminä jaamme hyvää uutista Jeesuksesta yhdessä eläen, kasvaen ja palvellen. Juuri sinulla on oma tärkeä osasi tässä tehtävässä.

Pyhän Hengen voimalla erilaisuudesta voi rakentua sellaisia asioita, jotka kertovat Jeesuksesta parhaiten. Nykyseurakunnan haasteena on kumota vääriä olettamuksia Jumalasta ja seurakunnasta. Nämä virheelliset olettamukset estävät usein ihmisiä turvautumasta Jeesukseen. Tässä on meille jokaiselle tehtävää.

Verkosto on kaikenikäisille tarkoitettu seurakuntayhteisö, joka toimii luterilaisen tunnustuksen pohjalta. Se rakentuu pienryhmistä ja yhteisestä messusta. Verkoston taustalla on Kotiryhmäverkosto ry. Se on hallinnollinen yhdistys, joka toimii muun muassa työnantajana ja huolehtii muista juridisista velvoitteista. Yhdistyksen päättävä elin on hallitus, joka valitaan vuosi­kokouksessa. Kotiryhmäverkosto ry:n jäseneksi voi liittyä lähettämällä pyyntö osoitteeseen info@verkosto.net.

Pohdittavaksi

Miltä tuntui tulla ensimmäistä kertaa Verkostoon? Koitko olosi tervetulleeksi? Mitä arvostit, mitä muuttaisit? Miten toimisit jatkossa siten, että uudet ihmiset voisivat kokea olonsa tervetulleeksi? Miten sitoudut Verkostoon yhteisönä? Koetko Verkoston olevan hengellinen kotisi?

Lue Raamatusta

Apt. 2:42–47 ja Luuk. 7:36–50

50341445681_13b00b85ac_k.jpg

Verkoston missio

Jumalan rakkauden sytyttäminä jaamme hyvää uutista Jeesuksesta yhdessä eläen, kasvaen ja palvellen.

Ylös, sisään ja ulos

Verkosto rakentuu kolmesta ulottuvuudesta:

Ylös: Jumalan kohtaaminen – suhde Jumalaan, Isään. Se antaa elämällemme merkityksen ja auttaa ymmärtämään, keitä olemme. Jumala on rakkaus. Hän on aina lähempänä meitä kuin luulemme ja parempi kuin osaamme koskaan kuvitella. Jeesuksessa Kristuksessa voimme nähdä, millainen Isä on. Jumalan kohtaaminen muuttaa meitä sisältä ja luo mahdollisuuksia jokaiseen tilanteeseen.

Sisään: Ystävyys – suhde toisiin kristittyihin. Se muovaa meitä ja vahvistaa elämään sellaista elämää, johon Jumala meidät on tarkoittanut. Suhteessa toisiin voimme opetella myös sitä, mikä Jeesukselle oli kaikkein tärkeintä – toisten rakastamista. Toivomme, että kaikki tekomme Verkostossa perustuvat ystävyyteen ja luottamukseen.

Ulos: Palveleminen – suhde ihmisiin lähelläsi. Jokainen meistä on kutsuttu rakastamaan lähimmäisiämme. Perheesi, työkaverisi, kaupan kassa, vieruskaveri metrossa – he kaikki tarvitsevat rohkaisua. Jokaisella tulee olla joku, joka välittää ja joka on samalla puolella. Mitä jos voisimme olla siunaukseksi ihmisille ympärillämme? Mitä jos sinä voisit olla vastaus jonkun huokaukseen?

Pohdittavaksi

Mikä on suhteesi Jumalaan, toisiin kristittyihin ja lähellä oleviin ihmisiin? Miten elät elämää ylös, sisään, ja ulos? Puuttuuko jokin osa-alue tai koetko riittämättömyyttä jollakin osa-alueella?

Lue Raamatusta

Matt. 22:34–40


Mitä me arvostamme

Jumalan tahdon etsiminen: Verkoston keskiössä on Jeesus. Etsimme yhdessä Jumalan tahtoa yhteisössä, omassa elämässämme ja yhteiskunnassa rukoilemalla, ylistämällä ja lukemalla Raamattua. Jumalan rakkauden sytyttäminä jaamme hyvää uutista Jeesuksesta eläen, kasvaen ja palvellen. Terveelle ja turvalliselle armolahjojen käytölle ja Jumalan äänen kuulemiselle annetaan tilaa.

Olet ainutlaatuinen: Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja ainutlaatuinen. Kaikki palvelutehtävät Verkostossa ovat yhtä arvokkaita. Vapaaehtoiset toimivat monissa johtotehtävissä seurakunnassa ja vastuun ottamiseen rohkaistaan. Jumalan rakkaus ohjaa meitä kunnioittamaan yleisiä ihmisoikeuksia ja ainutlaatuista luomakuntaa.

Luotettava toiminta: Verkoston toiminta ja opetus on linjakasta ja suunnitelmallista. Kaikkea toimintaa suunnitellaan etupainotteisesti ja arvioidaan säännöllisesti. Toimimme luterilaisen tunnustuksen sisällä. Keskiössä on julistus Jeesuksesta.  

Aito yhteys: Jaamme elämän iloja ja kipuja. Emme ole täydellisten ihmisten yhteisö. Olemme aidosti omia itsejämme kaikilla elämän osa-alueilla. Haavoittuvuuden näyttämiselle on tilaa. Puhumme hyvää kaikista ihmisistä ja Verkostosta. Ongelmista puhutaan suoraan asianomaisten kanssa, niihin tartutaan aktiivisesti ja pyritään aina löytämään rakentava ratkaisu. Eri ikäryhmät voivat kohdata Jumalan yhdessä.

Vieraanvaraisuus: Toivotamme kaikki ihmiset tervetulleeksi kuunnellen heidän tarinansa. Näin tehden etsimme sitä, miten voimme palvella ja rakastaa jokaista. Pyrimme kohtaamaan ihmisten aineelliset, henkiset ja hengelliset tarpeet.

Pohdittavaksi

Mitä arvomme kertovat sinulle? Onko sinusta helppo toteuttaa arvojamme elämässäsi?

Lue Raamatusta

Matt. 28:16–20


50340805298_addc362db1_k.jpg

Verkoston visio

Rakastamme jokaista,
palvelemme yhteiskuntaa
ja elävöitämme kirkkoa.

 

Toteutamme visiotamme keskittymällä kahteen strategiseen ydinkohtaan:

 
paakohdat2.png
 

kehat.png

Jeesus keskiössä

Verkoston keskiössä on Jeesus. Pyydämme rukouksessa, että voisimme katsoa ihmisiä Jeesuksen silmin. Jeesus otti kaikki ihmiset vastaan. Aikalaiset arvostelivat häntä siitä, että hän söi ja joi syntisten kanssa. Verkoston opetuksen ytimessä on kristikunnan vanhin uskontunnustus: “Jeesus on Herra”. 

Kehäkuvio kuvaa ajattelua, joka mahdollistaa erilaisten kristittyjen yhteentulemisen ja elämisen yhdessä. Kuvion keskiössä on Jeesus. Hän paljastaa meille täydellisesti sen, mitä on Jumalan rakkaus luomakuntaa kohtaan. Identiteettimme rakentuu tämän keskuksen ympärille. Jeesuksen kautta katselemme muita ihmisiä ja koko maailmaa. Uskomme ja elämämme lepää tämän pohjan päällä.

Seuraavalla kehällä on oppi, josta kristityt ovat aina keskustelleet ja joskus riidelleet kovastikin. Muita kehiä ovat teologia ja mielipiteet. Näissäkin asioissa ajatuksemme eroavat usein. Oleellista on, että uskossamme ja opetuksessa keskitymme keskiöön ja sen luomaan yhteyteen. Ihmisyyteen kuuluu, että käsityksemme opista ja teologiasta sekä varsinkin mielipiteemme ovat erilaisia ja joskus ristiriitaisia. Usein erehdymme, vaikka luulemme olevamme oikeassa. Näemme kristittynä sen, kuinka Pyhä Henki johtaa kohti keskiötä katselemaan toisiamme ja maailmaa Kristuksen ristintyön näkökulmasta.

Pohdittavaksi

Jeesus kuoli puolestamme, jotta meillä voisi olla rauha Jumalan kanssa. Mitä tämä merkitsee sinun elämässäsi?

Lue Raamatusta

Room. 10:9

Tasapainoinen elämä

Jumalan kutsu on elämän kutsu. Elämään kuuluvat läheiset ihmiset, työ, harrastukset ja palveleminen seurakunnassa. Kristittyinä palvelemme Jumalaa kaikilla elämän alueilla. Elämään kuuluu myös lepo ja selkeä rytmi. Lepoon kuuluu oleminen Jumalan edessä rukouksessa.

Elämämme on täynnä sekä tuottoisia että hiljaisia kausia. Tämä kausien vuorottelu löytyy Raamatusta. On hyvä löytää tasapaino elämän eri osien välillä silloinkin, kun olemme mukana seurakunnan vapaaehtoistyössä tai innostumme jostain tehtävästä.

Mahdollisuus uskollisuuteen ja vapaaehtoistehtäviin nousee elämän tasapainosta. Seurakunnassa kannattaa etsiä oma paikkansa ja palvella siinä sitoutuneesti.

Vapaaehtoistehtävien tarkoitus on voimaannuttaa ja antaa virkeyttä elämään. Tarkoituksena ei ole imeä kenenkään henkisiä tai fyysisiä voimavaroja tyhjiin.

Pohdittavaksi

Onko elämässäsi jotain liikaa? Antaako vapaaehtoistehtäväsi sinulle voimavaroja arkeen vai onko se liikaa kaiken keskellä? Onko jotain laitettava syrjään ja vapautettava tilaa? Pystytkö sitoutumaan tehtävääsi riittävästi?

Lue Raamatusta

Matt. 11:30

Jeesuksen sovitustyö

Jeesuksen sovitustyö kattaa koko luomakunnan. Jumalan rakastava tahto on vapauttaa koko luomakunta synnin orjuudesta. Lopulta Jumala luo uudeksi maan ja taivaat, aivan kaiken. 

Enkeli sanoi naisille Jeesuksen haudalla: ”Kertokaa veljille, että hän on noussut kuolleista.” Usein unohdamme ylösnousemuksen ja pohdimme vain Jeesuksen kuolemaa. Hän on voittaja, joka on kukistanut kuoleman ja ylösnoussut. Elämmekö elämäämme tällä perusteella? Haluammeko kertoa Jeesuksen sovitustyöstä muillekin? Jeesuksen sovitustyö ei ole vain oppi, vaan se on tarkoitettu elettäväksi elämäksi.

Pohdittavaksi

Miksi ja mihin sinä tarvitset Jumalan armoa elämässäsi? Miksi haluat kertoa Jeesuksesta muille? Onko se sinusta helppoa vai vaikeaa?

Lue Raamatusta

Matt. 28:1–8

Ihmissuhteet

Jeesuksen risti kertoo meille suhteesta kahteen suuntaan, Jumalaan ja lähimmäisiimme. Suhteemme Jumalaan, ylös, korjaantuu ristin ansiosta. Myös suhteiden sivusuunnan lähimmäisiin tulisi korjaantua ristin avulla. Miten suhtaudumme kaikkein lähimpiin ihmisiin? Usein juuri he tuovat meistä esiin kaikkein pahimmat puolemme. Oletko valmis tekemään työtä avioliittosi puolesta sekä rakentamaan ja kehittämään suhdetta puolisoosi? Sinkkuna ketkä ovat lähimmät ihmisesi ja miten voit syventää suhdettasi heihin? Olemmeko valmiita oppimaan seurakunnassa mahdollisista riidoista ja erimielisyyksistä?

Lähimmäisen rakastaminen ei ole aina helppoa, mutta Jumala kutsuu meitä siihen. Aitous, avoimuus ja rehellisyys ovat ihmissuhteissa avain­tekijöitä. Jokaisella meillä on haavoja, joihin on helppo heittää suolaa tahallisesti tai tahattomasti. Voiko näitä tilanteita välttää? Jeesuksen mukaan meidät tunnistaa Hänen opetuslapsikseen siitä, että meillä on keskinäinen rakkaus. 

Pohdittavaksi

Voisitko oppia puhumaan toisista hyvää selän takana? Mieti itsellesi tällä hetkellä hankala ihmissuhde tai henkilö, jonka kanssa et viihdy. Siunaa mieleesi tullutta ihmistä, rukoile viisautta ja koeta seuraavan kerran hänet kohdatessasi mennä hänen seuraansa, kuunnella ja ymmärtää häntä.

Lue Raamatusta

Mark. 7:15–23

Identiteetti

 

Identiteettimme ja itsetuntomme rakentuvat helposti väärälle perustalle. Jumala haluaa auttaa meitä löytämään Jumalan lapsen identiteetin. Oleellista ei ole se, mitä muut ajattelevat meistä tai mitä itse ajattelemme itsestämme, vaan mitä Jumala ajattelee meistä. Tämä on Jumalan lapsen identiteetti.

Meidän sisällämme vallitsee kävelevä sisällissota: olemme yhtä aikaa sekä syntisiä että pyhiä Jeesuksen sovitustyön ansiosta. Vääristyneet ajatuksemme itsestämme ja muiden mielipiteet meistä ovat petollisia. Saatamme kokea joko surkeutta – minusta ei ole mihinkään – tai suuruutta – olen muiden yläpuolella.


Meidän tulee löytää minäkuvamme Isän Jumalan rakastamina lapsina siitä, keitä olemme Kristuksessa. Sinut on luotu Jumalan kuvaksi: “Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1. Moos. 1:27)

Olet kokonaisuus – ruumis, sielu ja henki: “Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa.” (1. Tess. 5:23)

Sinut on lunastettu ja kutsuttu lapseksi: “Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen.” (Joh. 1:12) Tämä perustuu Jumalan antamaan lapseuteen, ei meidän tekoihimme.

Sekä Jumalan lapseus että syntymä annetaan meille lahjaksi. Niihin emme ole voineet vaikuttaa. ”Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: Abba! Isä!” (Gal. 4:6)

Olet rakastettu: ”Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” (1. Joh. 4:10)

Elämälläsi on tarkoitus: ”Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.” (Ef. 2:10) ”Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” (Ef. 2:10, KR33/38) Meidät on luotu tarkoituksellisesti. Emme ole vahinkoja tai sattumaa.

Olet kutsuttu: “Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme perusteella vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen aikojen alkua soi antamalla meille Kristuksen Jeesuksen.” (2. Tim. 1:9)

Olemme Kristuksessa – siinä on pohja koko olemisellemme: ”Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.” (1. Kor. 1:30)

Olet lahjakas – sinulle on annettu armolahjoja: ”Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama... Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo.” (1. Kor. 12:4,11)

Pohdittavaksi

Mitä ajatuksia sinussa herättää ajatus siitä, että identiteettisi rakentuu Jumalan lapsena olemisen pohjalle?


Minä uskon Jumalaan

Kirkon vanhat uskontunnustukset tiivistävät sanomaamme ja uskomme raamatullisia perusteita. Kirkko on yhtynyt näihin tunnustuksiin lähes 2 000 vuoden ajan. Jumala on kolmiyhteinen Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Isästä Jumalasta uskomme seuraavaa:

Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan...

Jeesus opettaa meitä rukoilemaan Isää. Jeesus ohjaa tuttavalliseen suhteeseen Isään: Hän on Jumala, joka tuntee meidät täysin, koska Hän on luojamme. Meidät luotiin Hänen yhteyteensä (Jumalan kuvaksi) ja vaeltamaan Hänen seurassaan (kaltaisuuteen).

Pohdittavaksi

Millaisena Isänä koet Jumalan? Onko sinun helppo kutsua Jumalaa Isäksi?

Lue Raamatusta

1. Moos.1:1–31

 

 

Minä uskon Jeesukseen

Raamattu opettaa meille, että Jumala loi maailman esikoisessaan (Raamatun ensimmäinen sana, joka on käännetty ”alussa”, tarkoittaa myös esikoista). Raamattukäsityksemme mukaan koko Raamattu puhuu Jeesuksesta. Vanha testamentti kertoo uhrikäytännöissä, psalmeissa, ennustuksissa ja kaikessa muussa Jeesuksesta. Uusi testamentti kertoo siitä, miten Jumalan suunnitelma toteutui, kun Hän antoi ainoan poikansa kuolemaan ristillä meidän puolestamme. Kuolemalla Hän voitti kuoleman! Jeesus oli 100-prosenttisesti ihminen ja 100-prosenttisesti Jumala.

...ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita...

Pohdittavaksi

Onko uskontunnustuksen kohdassa Jeesuksesta jotain sellaista, mitä et ymmärrä? ”Minä uskon; auta minua epäuskossani!” (Mark. 9:24)

Lue Raamatusta

Joh. 1:1–18

 

 

Minä uskon
Pyhään Henkeen

Kolmiyhteisestä Jumalasta voidaan käyttää tiivistäviä nimityksiä Luoja (Isä), Lunastaja (Poika) ja Pyhittäjä (Pyhä Henki). Pyhä Henki haluaa varmistaa sen, että uskomme pysyy aina taivaaseen saakka. Pyhä Henki haluaa viedä meidät seurakunnan yhteyteen. Pyhä Henki kirkastaa meille Jeesuksen ristinkuoleman. Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Kristusta. Mistä tiedämme, onko jokin asia Pyhästä Hengestä? Voimme peilata asiaa miettimällä, kirkastaako se Jeesusta Kristusta. Pyhästä Hengestä on sanottu, että Hän on Jeesus ilman ruumista. Hän on Kristus keskellämme. Jeesuksessa saamme Pyhän Hengen. Uskoa ei voi olla ilman, että olemme saaneet Pyhän Hengen. Pyhä Henki on jokaisessa, joka tunnustaa että Jeesus Kristus on Herra.

...ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.

Pohdittavaksi

Mitä Pyhä Henki merkitsee sinulle?

Lue Raamatusta

Apt. 2


Pyhän Hengen työ minussa

Jumala tuntee sinut persoonana. Hänen työnsä meissä etenee siinä järjestyksessä, jonka Hän on katsonut hyväksi. Kristittynä sinussa – Jeesukseen uskovana – on Pyhä Henki 100-prosenttisesti. Kysymys ei ole siitä, oletko sinä saanut Pyhän Hengen, vaan onko Pyhä Henki saanut sinut.

Kaste

Kasteessa Jumala antaa meille lahjan. Sen sisällä on hengellisen elämän lahjakortti. Saamme kasteessa Jumalan armon ja kaikki lahjat elämäämme varten. Raamattu opettaa meille, että ihmisen tulee syntyä uudesti vedestä ja Hengestä. Kasteessa synnymme vedestä.

Usko

Kun otamme Jeesuksen vastaan pelastajana, otamme vastaan koko Jumalan: Isän, Pojan ja Pyhän Hengen. Toiset meistä kasvavat uskoon pitkän ajan kuluessa, joillekin usko tulee todeksi jossain erityisessä tilanteessa. Usko avaa Pyhän Hengen kautta myös armolahjoja. Meillä on jokaisella armolahjavarustus, jolla voimme palvella Jumalan valtakunnassa. 

Hengen täyteys

Kristitty voi rukoilla itselleen Hengen täyteyttä joka päivä. Joskus voimme kokea sen, usein kuitenkin näemme vain lopputuloksen: Jeesuksesta on tullut meille rakkaampi. Pyhä Henki sytyttää meidät Jeesuksesta, emmekä voi olla kertomatta hänestä omalla tavallamme. Tärkeintä ei ole tunne vaan hedelmä, joka on pyhitys ja sen kautta seuraavat Hengen hedelmät.

Hengen hedelmät

Elämämme on tarkoitettu tuottamaan Hengen hedelmää. Hengen hedelmä on Pyhän Hengen työtä, jossa Jeesuksesta tulee meille rakkaampi. Raamatun tutkiskelun ja rukouksen kautta rakastumme syvemmin Herraamme ja katsellessamme häntä meistä alkaa tulla Hänen kaltaisiaan.

Pohdittavaksi

Miten hoidat hengellistä elämääsi?

Lue Raamatusta

Gal. 3:27, Ef. 5:18, Gal. 5:22–23

Synti ja sidonnaisuudet

Olemme syntisiä, mutta kun turvaudumme Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen, olemme samaan aikaan pyhiä, pelastettuja. Synnittömiä meistä ei tule ennen kuin taivaassa. Mitä synti sitten on? Vastaus on yksinkertainen: synti on sydämen eroa Jumalasta. Kaikki, mikä tulee Jumalan ja meidän väliin, voi olla syntiä.

Syntiä voisi hyvin verrata rikkaruohoon. Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärässä paikassa. Puutarhan kaunein ruusu voi olla rikkaruoho, jos se kasvaa keskellä kaalipenkkiä, jonne sitä ei ole toivottu ja istutettu. Parannuksessa kitkemme niitä haitallisia asioita, jotka ovat minun ja Jumalan sekä minun ja lähimmäisteni välissä. Pyhä Henki saa meissä aikaan parannusta.

Anteeksiantamus on reitti vapauteen. Jumala antaa meille anteeksi, kun kadumme ja pyydämme syntejämme anteeksi. Anteeksiantamus vaikuttaa jatkossakin, kun sanoudumme irti synnistä ja teemme työtä pysyäksemme erossa synniksi tulleista asioista. Saamme pyytää ja antaa anteeksi myös lähimmäisillemme. Joskus anteeksianto on prosessi, johon kannattaa suostua. Saamme armahtaa ja antaa itsellemmekin anteeksi. Elämässämme joudumme opettelemaan, mitä ovat syyllisyys, väärä syyllisyys ja häpeä.

Sidonnaisuudet ja riippuvuudet ovat syntejä, jotka hallitsevat elämäämme. Sielumme eli persoonamme on langennut. Etsimme hyväksyntää ja rakkautta. Koetamme täyttää tämän kaipuun keinotekoisilla korvikkeilla, joihin jäämme kiinni. Saamme parantua näistä Jumalan avulla hakemalla tukea muilta kristityiltä ja ammattiauttajilta.

Pohdittavaksi

Miten huolehdit, että suhteesi Jumalaan ja läheisiin pysyy kunnossa? Onko anteeksiantaminen sinulle helppoa? Jos sinulla on elämässä riippuvuuksista johtuvaa haitallista ja tuhoavaa käyttäytymistä, oletko pystynyt tunnustamaan sen ja hakemaan apua asiaan?

Lue Raamatusta

1. Moos. 3

raamattu.jpg

Raamattu

Raamattu on Pyhän Hengen inspiroimaa Jumalan Sanaa ja uskon ylin ohje. Raamatusta kuulemme Jumalan äänen. Koko Raamattu julistaa Jeesusta Kristusta.

Raamatun lukeminen pitää meidät hengellisesti elossa. Verkoston opetus perustuu Raamattuun. Verkoston pienryhmien materiaali, Hengellinen kasvupolku, on Raamatun soveltamista elämään.

Pohdittavaksi

Miten luet ja tutkit Raamattua? Millä keinoilla se muuttuu sinulle elämäksi?

Lue Raamatusta

Psalmi 119

 

 

Rukous ja ylistys

Rukous on kristityn hengittämistä, jonka tulisi fyysisen hengityksen tavoin olla yhtä oleellinen osa elämää. Englantilainen pastori Sidlow Baxter on sanonut: ”Voimme suunnitella ja organisoida itsemme uuvuksiin, mutta jos sitä tehdessämme laiminlyömme rukouksen, se on ajan tuhlausta. Rukous ei ole vaihtoehto, se on elinehto. Olla rukoilematta on olla tottelematta Jumalaa.”

Verkoston messu alkaa ylistysosuudella. Ylistyskulttuuri on laulettua rukousta. Näiden rukouslaulujen avulla pysähdymme ja käännämme katseemme Jumalaan. Pyydämme, että Hän vaikuttaisi meissä, seura­kunnassamme ja yhteiskunnassamme. Muistutamme laulujen avulla itseämme ja toisiamme Jumalan luonteesta ja hyvyydestä. 

Pyrimme siihen, että jokainen voisi tuntea olonsa kotoisaksi ylistyksen aikana. Toiset saattavat osoittaa Jumalalle kunniaa esimerkiksi nostamalla käsiään, kun taas toiset saavat istua ja kuunnella rauhassa. Emme mittaile toistemme hengellistä käyttäytymistä, vaan hyväksymme toistemme erilaisuuden jumalasuhteen kokemisessa ja ilmaisemisessa.

Verkoston ylistystiimi Kollektiivi johtaa messussa ylistystä. Lauluvalinnoissa yhdistellään muun muassa tiimin omia ylistyslauluja, uudelleen sovitettuja virsiä sekä muita ylistyslauluja.

Pohdittavaksi

Mitä edellä kerrottu puhuu sinulle rukouksesta? Mitä ajatuksia ylistys herättää? Millaisia tapoja ylistää Jumalaa koet omaksesi?

49853887056_ca9c6aff36_k.jpg

Lue Raamatusta

Luuk. 11:1,
Joh. 14:15–17

Elämän jakaminen pienryhmissä

Elämme seurakunnassa jakamalla asioita monissa
ympäristöissä:

  • Julkinen ympäristö (yli 70 henkilöä), esimerkiksi messu

  • Sosiaalinen ympäristö (15­–20 henkilöä), esimerkiksi palvelutiimi

  • Yksityinen ympäristö (5–10 henkilöä), esimerkiksi pienryhmä

  • Intiimi ympäristö (2–3 henkilöä), esimerkiksi läheiset ystävät

  • Minä ja Jumala

Hengellistä elämää syntyy erikokoisissa ympäristöissä. Verkoston pienryhmien materiaali on rakennettu niin, että se voi auttaa kasvamaan hengellisesti kaikissa ympäristöissä. Pienryhmässä voi jakaa omaa elämäänsä ja saada vertaistukea hengelliseen kasvuun ja omiin elämän prosesseihin.

Kannustamme kaikkia lähtemään mukaan pienryhmiin, joiden koko voi vaihdella kahden hengen ryhmästä isompiin sosiaalisen ympäristön ryhmiin. Verkosto tarjoaa Hengellinen kasvupolku -materiaalin ryhmien aineistoksi.

Jos haluat liittyä pienryhmään tai perustaa uuden ryhmän, ota yhteyttä työntekijöihin tai klikkaa itsesi verkosto.net etusivulle.

Pohdittavaksi

Onko sinulla oma pienryhmä ja ihmisiä, joille voit jakaa elämääsi?

Lue Raamatusta

Matt. 9:9–12

 

 

Osallistuminen messuun

Verkoston jumalanpalveluselämän tarkoitus on voimaannuttaa ihmiset elämään kristillisyyttään todeksi. Yksi messun tärkeimmistä kohdista on sen loppu, koska silloin alkaa kristityn elämä arjessa. Jumalan kohtaaminen messussa muuttuu Pyhän Hengen vaikutuksesta käytännön elämäksi. 

Messussa kohtaamme myös toisiamme. Yhteys toisten kristittyjen kanssa vahvistaa meitä. Siksi on tärkeää, että kokoonnumme säännöllisesti. Vastuunkantajien tärkeä tehtävä on kutsua eri tilanteissa muitakin mukaan.

Pohdittavaksi

Mikä sinua innostaa messuissa? Miten voisit kutsua muita mukaan yhteiseen messuun?

Lue Raamatusta

Hepr. 10:25

nuoret color.png
 
 

Nuoret Verkostossa

Verkoston nuorisotyön tavoitteet ovat seuraavat:

  • Luoda nuorille yhteisö, joka linkittyy vahvasti Verkoston jumalanpalveluksiin ja yhteisöön.

  • Pitää Nuorten Alfoja, käydä läpi kristinuskon perusteita ja syventää nuoren jumalasuhdetta.

  • Tehdä aktiivista ja laadukasta sometyötä, jolla pyritään tavoittamaan nuoria.

lapset.jpg

Lapset Verkostossa

Verkosto on kaikenikäisten yhteisö. Sen pyrkimyksenä on, että eri ikäryhmät eivät eristäydy toisistaan, vaan käyvät yhdessä seurakunnassa. Messuissa järjestetään pyhäkouluja ikäryhmittäin, ja lapset pyritään huomioimaan kaikessa Verkoston toiminnassa.

Kasvatustyön arvot mukailevat Verkoston arvoja:

Jumalan tahdon etsiminen: Verkoston lapsityön keskiössä on Jeesus. Haluamme antaa jokaiselle lapselle tilaa kasvaa omassa jumalasuhteessaan ja etsiä omaa tapaansa olla kristitty.

Olet ainutlaatuinen: Jokainen lapsi on arvokas sellaisena, kuin hän on. Lapset ovat kokonaisia kristittyjä ja tärkeä osa seurakuntaa.

Luotettava toiminta: Lapsityön opetus pohjautuu Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen. Meille tärkeää on kunnioittava vuorovaikutus, turvallisuus ja lapsilähtöisyys sekä ikätasoisuus.

Aito yhteys: Tarjoamme lapsille yhteisön, jossa voi kasvaa kristittynä yhdessä toisten kanssa.

 
 
Verkosto lapset logo_musta.png

Alpha-Mark-Red2_L-koko-1.png
 

Alfa

Alfa on sarja tapaamisia, joissa tutkitaan kristinuskoa avoimessa ilmapiirissä. Yksi tapaamisten sarja kestää noin kymmenen viikkoa. Jokainen Alfa on omanlaisensa, mutta yleisesti siihen kuuluu kolme osaa: yhdessä syöminen, alustus ja keskustelu.

Alfa mataloittaa kynnystä tulla seurakuntaan. Jokainen kokoontuminen alkaa yhteisellä ruokailulla. Alfassa tutkitaan vapaasti kristinuskon perusteita, ilmaiseksi, ilman paineita ja painostusta. Alfan tarkoituksena on kohdata ihmisiä heidän omien kysymystensä äärellä. Tyhmiä tai huonoja kysymyksiä ei ole, vaan jokainen saa kysellä ja etsiä omaan tahtiinsa.

Parhaiten Alfa toimii kun siitä muotoutuu koko seurakunnan kulttuuri. Verkosto järjestää Alfan sekä keväisin, että syksyisin. Alfoja on pidetty ympäri Suomea yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuoden 2019 alusta alkaen Verkosto on vastannut koko Suomen Alfa-työn koordinoinnista ja Verkoston pappi Panu Pitkänen on Alfa Suomen toiminnanjohtaja.

Alfa-työ on alkanut Englannin anglikaanisesta kirkosta. Nykyään Alfa-työtä tehdään yli kirkkokuntarajojen ja sitä järjestetään seurakuntien lisäksi hyvin monenlaisissa ympäristöissä, kuten vankiloissa, kouluissa, pubeissa, työpaikoilla, kodeissa ja jopa kuntosaleilla. Yli 30 miljoonaa ihmistä yli sadassa maassa on käynyt Alfan.

Lue lisää kokeilealfaa.fi

Pohdittavaksi

Kenet voisit kutsua Alfaan?

Elävä seurakunta

Seuraavat luvut perustuvat Carl-Erik Sahlbergin teokseen Elinvoimainen kirkko. Sahlberg on ollut ruotsalaisen Santa Claran seurakunnan kirkkoherra. Hän sovelsi seuraavalla sivulla esiteltyjä periaatteita työssään. Sen ansiosta seurakunta lähti kasvuun ja tuli kuuluisaksi työstä Jumalan valtakunnan hyväksi.

Elävän seurakunnan yhdeksän periaatetta on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäiset kolme kuvaavat sitä, mikä on seurakunnan olemus. Seuraavat kolme sitä mikä on seurakunnan sanoma ja viimeiset kolme sitä mitkä ovat seurakunnan voimavarat. Kunkin periaatteen alla olevat sanat ovat Raamatun alkukielen kreikan sanoja, jotka kuvastavat seurakunnan olemusta.

Olemus

  • Elinvoimainen seurakunta on avoin kaikille. (Ekklesia)

  • Elinvoimainen seurakunta välittää ja pitää huolta ihmisistä. (Diakonia)

  • Elinvoimaisessa seurakunnassa vallitsee rakkaudellinen yhteys. (Koinonia)

Sanoma

  • Elinvoimainen seurakunta julistaa Kristusta. (Kerygma)

  • Elinvoimaisen seurakunnan tunnistaa sen jäsenten elämäntavasta. (Praxia)

  • Elinvoimainen seurakunta on valmis kärsimään asiansa puolesta. (Martyria)

Voimavarat

  • Elinvoimainen seurakunta rukoilee. (Liturgia)

  • Elinvoimaisessa seurakunnassa jokainen kantaa vastuuta. (Missio)

  • Elinvoimainen seurakunta elää Pyhän Hengen voimasta. (Dynamis)

Pohdittavaksi 

Miten nämä osa-alueet toteutuvat mielestäsi Verkostossa? Missä näet kehityksen varaa?


50341607807_44000655f9_k.jpg

Olemus

 

Elinvoimainen seurakunta on avoin kaikille

Seurakunnan tulee olla avoin kaikille ihmisille. Me kaikki kannamme sisimmässämme erilaista elämän tuomaa rikkinäisyyttä ja haavoja sekä vääriä asenteita, tapoja ja taipumuksia, eli syntejä. Jeesus kutsui luokseen kaikkia ihmisiä. Usein juuri elämässään epä­onnistuneet kääntyivät Jumalan puoleen. Siksi seurakunta Jumalan edustajana ei saa asettaa ehtoja sille, millaiset ihmiset ovat tervetulleita.

Verkoston arvona on ylläpitää Tule sellaisena kuin olet -kulttuuria. John Burke on kirjoittanut kirjan nimeltä Täydelliset älköön vaivautuko. Tämä kuvastaa sitä, miten seurakunnan tulee olla liikkeellä. Olemme heikkoja, rikkinäisiä, häpeäviä, alkoholisteja, köyhiä eli kaikkia ihmisiä varten, koska jokainen kaipaa syvimmillään Jumalan tuomaa rauhaa ja muutosta. Sisäänpäin lämpiävä, oikeassa olevien kerho, ei ole oikea seurakunta.

Pohdittavaksi

Miten suhtaudut kirkkoon saapuvaan, alkoholilta haiskahtavaan tai muuten mielestäsi epäsopivaa elämää elävään henkilöön? Miten suhtautuisit kirkkoon saapuvaan julkisuuden henkilöön?

Lue Raamatusta

Apt. 9: 1–25

 

 

Elinvoimainen seurakunta pitää huolta ihmisistä

Alkuseurakunnassa diakonit asetettiin pitämään huolta ihmisten tarpeista. Kristuksen rakkaus kutsuu meitä huolehtimaan köyhistä, yksinäisistä ja elämän eri tavoin murjomista ihmisistä lähellä ja kaukana. Verkosto tekee lähetystyötä tukemalla eri kohteita koti- ja ulkomailla 13,5 prosentilla kaikista lahjoitustuloistaan. Sen lisäksi teemme diakonia- ja evankelioimistyötä muun muassa ruoka-avun muodossa. Jokainen meistä on kutsuttu pitämään huolta omaan elämänpiiriimme kuuluvista ihmisistä.

Pohdittavaksi

Kuka seurakunnassa tai lähipiirissä voisi tarvita apua? Mene hänen avukseen. Voit myös osallistua Verkoston eri auttaviin työmuotoihin.

Lue Raamatusta

Apt. 6:1–7

 

 

Elinvoimaisessa seurakunnassa vallitsee rakkaudellinen yhteys

Jumala on rakkaus ja Pyhä Henki voi vuodattaa Kristuksen rakkauden sydämiimme. Tällä rakkaudella meidät on kutsuttu rakastamaan toisia ihmisiä. Riiteleminen on helppoa, koska ihmiset ovat erilaisia ja eri mieltä asioista. Seurakunta on erilaisten ihmisten yhteisö. Pyhä Henki on valmis luomaan keskellemme yhteyttä, jos olemme valmiit ottamaan sen vastaan.

Pohdittavaksi

Rukoile sydämeesi yhteyttä toisia kristittyjä kohtaan.

Lue Raamatusta

Apt. 2:42–44 ja Joh. 13:34–35


50341438916_7336cf1b17_k.jpg

Sanoma

 

Elinvoimainen seurakunta julistaa Kristusta

Kristillisen julistuksen ytimessä on hyvä uutinen Jeesuksesta. Seura­kunta ei voi olla ainoastaan hyväntekeväisyyslaitos tai sosiaalisen työn tekijä. Tällaiseksi seurakunnan olemus muuttuu ilman Kristusta. Seurakunnan kulttuuriin on aina kuulunut integroituminen vallitsevaan yhteiskuntaan – tinkimättä sanomasta.

Verkosto vie sanomaa Kristuksesta eteenpäin järjestämällä muun muassa Alfaa, jossa käsitellään ja pohditaan kristinuskon perusasioita.

Pohdittavaksi

Mitä tarvitaan, että sinun sukupolvellesi voidaan julistaa menestyksekkäästi ja kiinnostavasti evankeliumia?

Lue Raamatusta

Apt. 2:14–41

 

 

Elinvoimaisen seurakunnan tunnistaa sen jäsenten elämäntavasta

Pyhä Henki toimii, kun otamme askeleita Jumalan valtakunnan työssä. Voimme innostua tapahtumista ja konferensseista. Saamme niistä hengellistä ruokaa, mutta terveen hengellisen elämän ei tulisi perustua tällaisiin yksittäisiin kokemuksiin, vaan säännölliseen jumalasuhteeseen ja seurakuntayhteyteen.

Usko ilman tekoja on kuollutta uskoa, sanoo Raamattu. Uskomme ilman tekoja jää pintapuoliseksi harrastukseksi. Usko on tarkoitettu elämäksi. Jeesus on valmistanut jokaiselle ne askeleet, joita meidän tulisi seurata. Uskon rukous etsii Jumalan valtakunnan askeleita ja lähtee liikkeelle. Rukous ja liike seuraavat toisiaan. Saamme myös erehtyä ja epäonnistua etsiessämme tehtävää Jumalan valtakunnassa.

Pohdittavaksi

Miten Jumala on kasvattanut sinua eri vaiheiden kautta kohti paikkaasi Jumalan valtakunnassa? Mikä on sinun paikkasi?

Lue Raamatusta

Jaak. 2:14–16

 

 

Elinvoimainen seurakunta on valmis kärsimään asiansa puolesta

Elämme maassa, jossa uskonnonvapaus kuuluu perusarvoihin. Uskon harjoittamista ei varsinaisesti uhkaa mikään, mutta silti Jeesuksen seuraajia saatetaan pilkata.

Valitettavasti me kristityt emme aina ole olleet kovinkaan hyvä todistus tai elävä esimerkki Jumalan palvelemisesta. Tuomitseva ja elämälle kielteinen kristillisyys, erilaiset ylilyönnit sekä joidenkin kokema hengellinen väkivalta ovat aiheuttaneet haavoja monien sieluun.

Jumala kutsuu meitä elämään rohkeasti ja avoimesti kukin omalla tavallamme Jeesuksen seuraajina. Kutsuun kuuluu eläminen viisaasti, rakastaen ja lähimmäisiämme kunnioittaen.

Pohdittavaksi

Minkälaisen todistuksen elämäsi antaa Jeesuksesta?

Lue Raamatusta

Apt. 4:1–31


50341637547_29cc1fdabc_k.jpg

Voimavarat

 

Elinvoimainen seurakunta rukoilee

Jeesus opetti opetuslapsia rukoilemaan näin:

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.

Pohdittavaksi

Jaa rukous pieniksi paloiksi. Mitä ja miten Jeesus opettaa rukoilemaan?

Lue Raamatusta

Matt. 6:9–13

 

 

Elinvoimaisessa seurakunnassa jokainen kantaa vastuuta

Suomen kirkko on maailman työvoimavaltaisin kirkko. Työntekijöitä tarvitaan, mutta elävyys ja työn laajentuminen perustuu siihen, että jokainen kantaa vastuuta.

Siksi puhutaan Kristuksen ruumiista, jossa jokainen on osana. Jokaisen tehtävä on tärkeä. Ei ole hengettömiä ja hengellisiä tehtäviä, vaan olemme kaikki samassa työssä käytännön tehtävistä paimenuuteen ja seurakunnan johtajuuteen. Jokaisen on otettava paikkansa, jotta Jeesuksen käsky kaikkien kansojen ja jokaisen ihmisen tavoittamisesta toteutuu (Matt. 28:18–20).

Lue Raamatusta

Apt. 16:1–16

 

 

Elinvoimainen seurakunta elää Pyhän Hengen voimasta

Pyhä Henki synnyttää seurakunnan. Pyhällä Hengellä on
seurakunnalle kaksi tehtävää:

  • Ruoki minun lampaitani = hengellinen opetus ja ravinto seurakunnassa.

  • Herra lisäsi heidän joukkoonsa joka päivä uusia ihmisiä = uudet ihmiset löytävät mukaan seurakuntaan.

Näiden kahden tehtävän toteutuminen vaatii Pyhän Hengen ohjauksessa olemista ja Herramme kuuntelua. Meidän on kysyttävä: Herra, mihin sinä haluat meitä viedä? Anna meille viisautta ja ymmärrystä, jotta sinun tehtäväsi ja valtakuntasi menestyisi maan päällä.

Lue Raamatusta

Joh. 21:17 ja Apt. 2:47


Taloudellinen tukeminen

Jumala on asettanut seurakunnan toiminnalle myös taloudellisen viitekehyksen. Vaikka toimintamme on hengellistä, joudumme toimimaan maallisten lainalaisuuksien mukaisesti. Verkoston toiminta ei ole mahdollista ilman taloudellista tukea. 

Raamattu puhuu antamisesta: Jumala lahjoittaa meille kaiken, ja me palautamme siitä Hänen valtakuntansa työhön sen, mitä pystymme. Ihan aina antaminen ei ole mahdollista erilaisten elämäntilanteiden vuoksi, mutta useimmiten tähän onneksi tarjoutuu tilaisuus. Lahjoitus­tuotoilla Verkosto maksaa työntekijöiden palkat, kaikki toiminnan menot ja vuokrat sekä käyttää tuloista 13,5 prosenttia lähetystyön hyväksi. Antamisen ei tarvitse rajoittua rahaan, vaan se voi olla myös aikaa tai rukousta työmme puolesta. Jumala antaa meille resursseja siksi, että voimme tasata tilannetta toistemme hyväksi.

Pohdittavaksi

Mikä on sinun osuutesi seurakunnan taloudellisessa tukemisessa?

Lue Raamatusta

Mal. 3:10 ja Apt. 4:32–35

Kolme tapaa olla mukana

  1. Rukoile. Rukoile työmme puolesta. Ilman rukousta työmme ei etene emmekä näe sitä suuntaa, jonne Jumala haluaa meitä johdattaa.

  2. Palvele. Verkoston jokaista messua toteuttamassa on noin 20–30 vapaaehtoista. Antaisitko osan lahjoistasi ja ajastasi Verkoston käyttöön?

  3. Lahjoita. Tarvitsemme säännöllisiä kuukausilahjoittajia. Voisitko sinä olla mukana lahjoittamassa kuukausittain?